Lue alta koulutuksen käyneiden ajatuksia ja kokemuksia.
Johanna Suomela osallistui SydänfysioterapeuttiPro-koulutukseen Roomasta, lue alta Johannan haastattelu:
Johanna Suomela, Sydänfysioterapeutti
Valmistuin fysioterapeutiksi Oulusta vuonna 2004. Italiaan Roomaan muutin vuonna 2009, missä asun Sisilialaisen mieheni ja kahden tyttäremme kanssa. Roomassa työskentelen yksityisenä ammatinharjoittajana, ja sydänfysioterapia on jokapäiväistä työtäni. Työhöni liittyen teen paljon kotikäyntejä, ja lähes kaikilla potilaillani on jokin sydän- ja verenkiertoelimistön sairaus.
Hakeuduin Sydänfysioterapian Pro-koulutukseen, kun olin työskennellyt vuoden verran sydänpotilaiden parissa. Pääni oli täynnä kysymyksiä sydänfysioterapiaan liittyen, sillä aloitin työni ilman varsinaista perehdytyskoulutusta. Kaipasin lisää tietoa ja varmuutta työhöni, sekä lisäksi alan osaajien verkostostoa joilta kysyä tarvittaessa apua. Pro-koulutus on palvellut todella hyvin ammatillista kehittymistäni. Koulutuksen myötä olen kokenut oman työotteeni tulleen varmemmaksi ja tavoitteellisemmaksi. Pro-koulutuksessa mukana olleet kouluttajat ja opettajat ovat todella ammattitaitoisia, niin sydänfysioterapian, kuin pedagogisten taitojen osalta. Tietoa aiheesta kertyi opinnoissa reilusti myös tehtävien myötä, ja oma osaaminen syventyi ja vahvistui. Kurssikaverit olivat hauska lisä, ja reppuun jäi koulutuksesta ammattitaitoinen tukiverkosto. Omasta näkökulmasta tämä kaikki on ollut tosi rikasta, kun muuten teen työtä hyvin itsenäisesti.
Sydänfysioterapian Pro-koulutuksen oppeja olen päässyt käyttämään monin tavoin, ja ne ovat tulleet osaksi omaa työtäni. Koulutuksen aikana työskentelin sydänkirurgisella osastolla yksityissairaalassa, joten opitut asiat siirtyivät heti käytäntöön. Nykyisin työssäni teen kotikäyntejä, jossa asiakkaana ovat sydänpotilaat. Koulutuksessa opitut asiat ovat työssäni jatkuvasti käytössä.
Sydänfysioterapian Pro-koulutusta suosittelen lämpimästi ihan kaikille! Sydänkuntoutuksen osaaminen on tärkeä taito myös niille fysioterapeuteille, jotka eivät suoranaisesti työskentele sydänfysioterapian parissa. Isolla osalla kohtaamistamme potilaista on esimerkiksi korkea verenpaine tai muita sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia. Kurssilta sain turvallisuutta ja varmuutta kuntoutuksen toteuttamiseen, kuntotason kartoitukseen ja turvallisten nousujohteisten ohjelmien luomiseen.
Johanna Suomelaa haastatteli Maija Hiltunen
Oululainen Marika Raatikainen valmistui Sydänfysioterapeutiksi. Lue alta Marikan mietteitä koulutuksesta:
Olen sydänfysioterapeutti Marika Raatikainen, ja fysioterapeutiksi olen valmistunut vuonna 2001. Työskentelen Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS), jossa olen työskennellyt jo 20 vuotta. Työkokemusta OYS:ssa on kertynyt vuosien aikana sisätautien ja neurologian parista. Viimeiset kolme vuotta olen työskennellyt kokonaan sydänpotilaiden parissa. Liikunta eri muodoissa on aina ollut lähellä sydäntäni, ja siksi koen ohjaustyön sydänpotilaiden parissa mielenkiintoisena ja innostavana.
Työalueisiini sydänfysioterapeuttina kuuluvat sydänseuranta, sydänpäiväsairaala, sydänpoliklinikka ja sydäntehovalvonta. Työssäni tapaan eniten uuden sepelvaltimotautidiagnoosin ja sydäninfarktin saaneita potilaita, sekä pallolaajennuksessa olleita ja tahdistimen saaneita potilaita. Työni fysioterapeuttina on ohjauspainotteista sisältäen pääosin liikunnallista ohjaustyötä, esimerkiksi liikkumisen kuntoutusta osastolla sekä kuuden minuutin kävelytestien tekemistä. Olen lisäksi mukana Tulppa-verkkovalmennuksessa ja ensitietopäivissä.
Hakeuduin Sydänfysioterapian Pro-koulutukseen, koska halusin saada työni perustaksi ajankohtaista tutkittua tietoa sydänterveydestä ja sydänkuntoutuksesta. Potilaat ovat hyvin aikaansa seuraavia ja haluavat paljon tietoa. Mitä parempaa ja perustellumpaa tietoa voin tarjota, sitä motivoituneempia potilaat yleensä ovat. Näin myös ohjauskeskustelut sydänpotilaiden kanssa voivat olla hedelmällisempiä. Esimerkiksi potilasohjauksessa on tärkeää osata vastata potilaan ”miksi” kysymyksiin. Mielestäni ei riitä, että fysioterapeutti osaa kertoa rajoituksista ja suosituksista liikunnan suhteen esimerkiksi infarktin jälkeen. On osattava kertoa potilaalle mitä sydämessä on tapahtunut, ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Näin potilaan ymmärrys tilanteesta kasvaa ja motivaatio omahoitoonkin lisääntyy. Koulutuksen jälkeen olen kokenut potilasohjauksen olevan monipuolisempaa, ja liikunta-asioiden lisäksi tulee potilaan kanssa keskusteltua muistakin elintapoihin liittyvistä asioista. Uskon potilaiden hyötyvät monipuolisesta sekä keskustelevasta ohjauksesta, joka motivoi heitä paremmin sydänterveyden edistämiseen.
Sydänfysioterapian Pro-koulutuksessa parasta olivat hyvät kouluttajat, muut asiantuntijat sekä hieno osallistujajoukko, josta kehkeytyi tiivis porukka! Yhteydenpito ja tiedonjako on osallistujien kesken jatkunut koulutuksen jälkeenkin, ja tätä ammattilaisverkostoa eri puolilta Suomea voin edelleen hyödyntää työssäni. Koulutuksen koen olleen toteutukseltaan erittäin hyvä paketti. Käytännössä koulutus toteutui kuukausittain parin päivän mittaisina etä- ja lähijaksoina. Lähijaksot toteutuivat eri paikoissa, ja samalla se mahdollisti sydänkuntoutukseen tutustumisen eri puolilla Suomea. Koulutusjaksojen välissä tehtävien kertaus- ja välitehtävien koin pitävän yllä keskittymistä ja syventävän oppimista.
Koulutuksen koen palvelleen ammatillista kehittymistäni, ja koen erityisen tärkeäksi oman osaamisen ja tietämyksen syventymisen sydänfysioterapiasta. Pro-koulutuksesta saamaani osaamista hyödynnänkin nykyään potilastyössä päivittäin. Olen esimerkiksi hyödyntänyt koulutuksesta saatuja oppeja potilasohjeiden päivittämisessä. Lisäksi olen hyödyntänyt koulutuksen oppeja ensitietopäivien ja Tulpan liikuntamateriaalien päivityksessä. Koulutusta suosittelen ehdottomasti kaikille, jotka ovat sydänpotilaiden kanssa työssään tekemisissä. Samoin muillekin alan ammattilaisille, sillä sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisiä Suomessa. Kokonaisuudessaan koen saaneeni koulutuksesta paljon uutta tietoa, intoa ja osaamista työskennellä sydänpotilaiden parissa.
Marika Raatikaista haastatteli Maija Hiltunen
